Taipaleen Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkko


Taipaleen ortodoksisen seurakunnan virasto ja seurakuntasali sijaitsevat osoitteessa Viinijärventie 7, 83400 Viinijärvi. Kirkko sijaitsee seurakunnan virastoa vastapäätä.


Lisätietoa seurakunnasta nettiosoitteessa: https://www2.ort.fi/taipalehttps://www2.ort.fi/taipale


Taipaleen Jumalanäidin kirkosta voit katsoa videon tästä:





Nykyistä kirkkoa edeltänyt kirkko oli rakennettu 1775. Se oli pyhitetty pyhän Nikolaoksen muistolle.

Nikolaoksen kirkkoa taas oli edeltänyt Johannes Kastajan kirkko, joka ehti olla käytössä vain 8 vuotta ennen tuhoutumistaan tulipalossa.

Hengellinen hallitus totesi 1891, että Nikolaoksen kirkko oli niin huonokuntoinen, että sen paikalle oli rakennettava uusi kirkko. Seurakunnan varat eivät riittäneet uuteen kirkkoon, joten hankkeesta luovuttiin. Kirkkohanke nousi uudelleen esille, kun Polvijärvi sai uuden kirkon 1902. Seurakunta sai huomattavan lahjoituksen pietarilaisen kauppiaan Ivan Stretskovin leskeltä. Toisen puolen rakennusrahoista seurakunta hankki itse. Rakennushirret saatiin oman seurakunnan metsästä Sukkulansalosta.


Lahjoittajien toivomuksesta kirkko päätettiin pyhittää Tihvinäläisen Jumalanäidin ikonin kunniaksi. Taipaleen kirkon vihki Viipurin ja koko Suomen arkkipiispa Sergei (Stragorodski), josta myöhemmin tuli Moskovan ja koko Venäjän patriarkka.

Kirkko valmistui tarmokkaan kirkkoherra Vjatseslav Diakonovin aikana 1906. Sen suunnitteli sortavalalainen rakennusmestari J.O. Leander. Kirkko on jugend-vaikutteinen ristikirkko. Kirkon vuosijuhlaa eli praasniekkaa vietetään 26.6.

Ikonostaasi eli kuvaseinä on valmistettu Pietarissa aikansa maalausihanteiden mukaisesti.

Ikonostaasin oikealla puolella seinällä on 1800-luvun alussa maalattu hieno suurikokoinen Tihvinäläinen Jumalanäidin ikoni, joka tuotiin Viinijärven kirkkoon 1950-luvulla kirkollishallituksen varastosta.

Ikonostaasin edessä omassa kiotakaapissaan on tunnetun ikonimaalari Petros Sasakin kaksipuoleinen ikoni. Etupuolella on kuvattu kirkon nimikkoikoni eli Tihvinäläinen Jumalanäiti

.

Toisella puolella ”Pyhityksen taival”, johon on kuvattu Taipaleen seurakunnan pyhäköt ja niiden nimikkopyhät.

Kirkkosalin puolella analogilla on harvinainen Jumalanäidin ikoni, joka on saatu kirkollishallituksen varastosta. Kauniissa riisassa on kirjoitus: ”Tämän pyhän ikonin löysi Pavel Jakovlevits Leontjev pyhään ehtoolliseen osallistumisensa päivänä, suurena torstaina, 11.4.1883. Ikoni lipui jäälautalla Malaja Nevkalla (Nevan sivujoki) Leontjeville kuuluvalla Koptovskajan maa-alueella. Ikoni oli hyvin huonossa kunnossa ja se on restauroitu 25.6.1883.”


Pylväässä vasemmalla on myös harvinainen ikoni. Siihen on kuvattu viisi erilaista Jumalanäidin ikonia, sekä pyhät Johannes Kastaja, Aleksanteri Nevski, Teodoros Teron, marttyyri Paavali, Maria Magdaleena, Anna Novgorodilainen sekä marttyrit Ljubov ja Jevgenia. Ikoni on todennäköisesti kuulunut kirkon lahjoittajaperhe Stretskoville, koska perheessä oli samannimisiä henkilöitä kuin ikonin pyhät.

Kirkossa on myös pyhän Johannes Venäläisen reliikki kiinnitettynä häntä kuvaavaan ikoniin.

Kirkossa on useita ikoneita edellisestä Nikolaoksen kirkosta, joka sijaitsi aivan nykyisen kirkon vieressä. Kirkon eteisen seinällä oleva Neitsyt Marian kruunaus on peräisin edellisestä kirkosta. Aihe on hyvin harvinainen.

Pääkirkon lisäksi Taipaleen ortodoksisessa seurakunnassa ovat Pyhän Johannes Kastajan kirkko Polvijärvellä, Pyhän Hengen kirkko Outokummussa, Pyhän Elia Tisbeläisen tsasouna Sotkumassa ja Pyhän Apostoli Andreaan tsasouna Liperissä. Lisäksi seurakunnalla on leirikeskus Säynelammella.

Seurakunnan historiaa

Taipaleen ortodoksisen seurakunnan tarkka perustamisvuosi on hämärän peitossa. Seurakunta lienee itsenäistynyt 1500-luvun puolessa välissä, sillä ensimmäinen maininta Liperin kappelista on ruotsalaisessa veroluettelossa vuodelta 1589.

Seurakunnan alueen 32 karjalaisessa kylässä on laskettu olleen kappeli eli tsasouna Stolbovan rauhan jälkeen. Yleensä tsasounan lähistöllä on ollut kalmisto. 1600-luvun alussa Pohjois-Karjala jäi muun Käkisalmen läänin tavoin Ruotsille. Valloitettua aluetta kohdeltiin voittomaana. Verotus kiristyi ja ortodoksien asema huononi muutenkin. Katovuodet lisäsivät ahdinkoa, mikä laukaisi joukkomuuton rajan yli Venäjän puolelle. Monet ortodoksiset kylät tyhjentyivät asukkaista. Tsasounat lahosivat paikoilleen. Niitä myös purettiin ruotsalaisen virkavallan toimesta. 1700-luvulla annettiin määräys, ettei tsasounia saanut enää rakentaa, vaan jumalanpalvelukset oli keskitettävä pääpyhäkköihin. Niinpä Ruotsin valtakauden päätyttyä 1809 Taipaleen seurakunnassa oli vain pääpyhäkkö.