Ortodoksisen kulttuurin säätiö

Säätiön perustamisen lähtökohtana oli tukea ja edistää ortodoksisen kulttuurin tutkimusta ja hyödyntämistä Suomessa. Tarkoitustaan varten säätiö toimii yhteistyössä valtiollisten, kunnallisten ja yksityisten laitosten ja järjestöjen kanssa. Lähtökohta säätiön perustamiselle oli kuitenkin varsinaisen teologisen koulutuksen aloittaminen Joensuun korkeakoulussa: opettajankoulutuksessa tapahtuva uskonnonpedagoginen opetus nähtiin alkuna ortodoksisen teologian yliopistokoulutukselle. Yhteys yliopistomaailmaan näkyi jo perustamiskokouksesta lähtien. Säätiön perustava kokous pidettiin Joensuun korkeakoulussa 24.10.1980.

Oikeusministeriö hylkäsi kuitenkin säätiöhankkeen liian pienen peruspääoman (20.000 mk) vuoksi. Uusi perustava kokous pidettiin 26.3.1981. Mukaan perustamiseen lähtivät Joensuun kaupunki, Joensuun ortodoksinen seurakunta, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan yliopistoseura. Peruspääomaa saatiin 100.000 markkaa, minkä oikeusministeriö hyväksyi. Säätiö sai virallisen statuksen 23.9.1981.

Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet Suomen ortodoksinen kirkko ja rahoituslaitokset, kuten Joensuun osuuspankki.

Säätiön perustamisella Joensuuhun oli myös aluepoliittinen juonne: Pohjois-Karjala haluttiin esitellä mielikuvissa ”oikeana Karjalana” Suomessa.

Kulttuurikeskuksen rakennushanketta esitellään patriarkka Bartolomeokselle Istanbulissa 2008. Kuvassa säätiön hallituksen pj. Keijo Mutanen (oik.), professori Petri Piiroinen, kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen, patriarkka Bartolomeos ja rehtori Perttu Vartiainen.

Säätiön tehtäviä perustamisvaiheessa olivat:

- palkata työntekijöitä

- myöntää stipendejä ja apurahoja

- harjoittaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Ortodoksinen kulttuuri –lehti perustettiin 1982, ja säätiö toimi sen julkaisijana yhdessä Valamon luostarin ja kirjallisuusyhdistys Ortokirja ry:n kanssa aina vuoteen 1999 saakka, jolloin julkaisu ja talousvastuu siirtyivät kokonaan Ortokirja ry:lle. Säätiön perustamassa julkaisusarjassa julkaistiin pro gradu -tutkielmia vuosina 1986, 1987, 1988, 1990 ja 1997.

- järjestää kokouksia, seminaareja, luentoja ja harjoittaa tiedotustoimintaa.

Tehtävänsä toteuttamiseksi säätiö vastaanottaa lahjoituksia ja avustuksia verovapaasti. Saadut varat on sijoitettava turvaavasti kiinteistöihin, varmoihin arvopapereihin tai muulla vastaavalla tavalla. Varoja on saatu perustajien antaman peruspääoman lisäksi, anomusten perusteella seurakunnilta, pankeilta ja yrityksiltä sekä vuonna 1994–1995 valtakunnallisella keräyksellä ortodoksisen kulttuurin tutkimiseen. Pääomasta 90 % sijoitettiin osakkeisiin (2001). Osakesalkun arvo kaksinkertaistui 1990-luvun alussa. Säätiöllä on ollut hallussaan osakehuoneistoja.

Valtuuskunta

Säätiön toimintaa valvoo valtuuskunta. Valtuuskunta valitsee vuosikokouksessaan valtuuskunnalle puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä erovuorossa olevat hallituksen jäsenet.

Valtuuskunnan puheenjohtajat:

metropoliitta Johannes (Rinne) 1982-1984
piispa Tiihon (Veikko Tajakka) 1985-1993
professori Heikki Makkonen 1994-2003
professori Petri Piiroinen 2004-2015
kirkkoherra Paavo Ratilainen 2015-

Hallitus

Hallitus hoitaa säätiön omaisuutta ja asioita.
Hallitus valitsee säätiön asiamiehen.

Hallituksen puheenjohtajat:

Heikki Kirkinen 1982-1993
Petri Piiroinen 1993-1998
Onni Naakka 1999
Jorma Norppa 2000-2002
Keijo Mutanen 2003-

Asiamiehet

Väinö Jääskeläinen 1981-1982
Markku Ylönen 1982-1983
Pekka Huittinen 1984-1985
Tapio Hämynen 1986-1991
Kimmo Kallinen 1991-1992
Risto Aikonen 1993-1998
Urho Mäntynen 1998-2001
Yrjö Piiroinen 2002-2013

Isännöitsijä
Toivo Korhonen 2013-

Kulttuurikeskuksen rakentaminen

Ajatus kulttuurikeskuksen perustamisesta virisi vuoden 1993 tilintarkastajien kertomuksesta, jossa he ehdottivat, että säätiö tutkisi ortodoksisen informaatiokeskuksen tai kirjakeskuksen perustamista, koska heidän näkemyksensä mukaan sille olisi selvä tarve.

Hallitus on kehitellyt ajatusta kokonaiseksi toimintakeskukseksi, jossa materiaalin tuottamisen lisäksi olisi näyttely-, kokous-, konferenssi- ja majoitus/tutkijanhuonetiloja, kahvio, erilaisia harrastetiloja ja järjestöjen toimitiloja. Toimintakeskuksessa olisi useita päätoimisia työntekijöitä.

Kulttuurikeskuksen rakentamisesta keskusteltiin hallituksessa uudelleen 1994. Hanke kariutui vielä tuolloin. Kulttuurikeskuksen rakentamisrahasto perustettiin 1999 Pohjois-Karjalan Liiton tuella. Puolitoista vuotta kestänyt Kulttuurikeskuksen käynnistämishanke päättyi 31.5.2001. Säätiön valtuuskunta päätti varata hankkeen toteuttamista varten 1,5 miljoonaa markkaa. Lopullinen kustannusarvio oli noin 17 miljoonaa markkaa. Markkinaselvityksen mukaan Joensuussa käyviä matkailijoita kiinnostavat ortodoksinen kulttuuri ja suunnittelun alaisen ortodoksisen kulttuurikeskuksen tarjoamat palvelut. Julkilausumassaan 28.9.2001 valtuuskunta viittasi tehtyyn markkinaselvitykseen perustellessaan kulttuurikeskuksen tarpeellisuutta.

Ortodoksinen kulttuurikeskus valmistui 2009.

Kaupunki kaavoitti tontin kulttuurikeskusta varten Ortodoksisen seminaarin vierestä. Alueelle muodostuisi ainutlaatuisen ”ortodoksisen keskittymän”, johon seminaarin lisäksi kuuluisivat pyhän Nikolaoksen kirkko ja hautausmaan pyhän Ristin tsasouna. Kulttuurikeskuksen rakentamista perusteltiin mm. sillä, että Pohjois-Karjala oli Suomen maakunnista ainoa, jossa ortodoksisuus oli ”alkuperäinen uskonnollisuuden muoto”.

Suunnitelmassa kulttuurikeskukseen tulisi näyttelytiloja, ortodoksisten järjestöjen toimintatiloja, ikonimaalaustyötiloja, kirjansidontatyötiloja, puukaiverrustyötiloja, asuntopalveluluiden tarjoaminen tutkijoille ja vierailijoille, säätiölle omat toimitilat, jne.

Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto tekivät myönteisen päätöksen rahoitukseen osallistumisesta 2005. Kulttuurikeskushanke esiteltiin kulttuuriministeri Tanja Karpelalle, joka suhtautui hankkeeseen myönteisesti. Kulttuurikeskuksen toteuttamista varten perustettiin kiinteistöyhtiö. Rakennushanke alkoi 2007. Rakennusbudjetti oli yhteensä 3.433.900 euroa. Kulttuurikeskuksen maapohjan siunauksen toimitti KP arkkipiispa Leo 3.12.2007. Pääurakoitsijaksi valittiin Eero Reijonen Oy. Kulttuurikeskuksen pääsuunnittelijaksi valittiin arkkitehti Antti Torikka. Rakentamiselle tarvittiin poikkeuslupa.

Kulttuurikeskushanke esiteltiin Konstantinopolin patriarkka Bartolomeokselle Istanbulissa 2008. Ravintolayrittäjäksi valittiin Pasari-ravintolat Oy. Taipaleen ortodoksinen seurakunta hyväksyi Sotkuman vanhan ikonostaasin sijoituspaikaksi kulttuurikeskuksen. Kulttuurikeskus otettiin käyttöön 31.7.2009. Patriarkka Bartolomeos siunasi käyttöönoton kesäkuussa 2010. Pohjois-Karjalan rakennusalan ammattilaiset valitsivat kulttuurikeskuksen vuoden 2009 maakunnalliseksi rakennuskohteeksi. Vuoden 2010 aikana kulttuurikeskuksessa vierailivat mm. Jerusalemin patriarkka Teofilos ja pääministeri Mari Kiviniemi.

2015 laadittiin kulttuurikeskukselle hanke. Se pohjautui suunnitelmaan, jossa seminaarin kirkon esitteleminen liitetään osaksi kulttuurikeskuksen opastettua kierrosta. Samalla seminaarin ja kulttuurikeskuksen piha-alueet yhdenmukaistetaan ja hoidetaan yhdessä. Piha-alueella voidaan järjestää mm. kirkkomusiikkitapahtumia. Kokous- ja muut tilat otetaan yhteiskäyttöön, ja lasten ja nuorten tapahtumia järjestetään yhteistyössä.