Karjalan valistajien yhteinen juhla


Karjalan valistajien yhteinen juhla 4.11.2017

Suomen ortodoksinen piispainkokous päätti 19.11.1957, että Suomen ortodoksit viettävät Karjalan valistajien juhlaa sinä lauantaina, joka sattuu päivien 30.10.–6.11. välille. Samana päivänä Suomen evankelisluterilainen kirkko viettää pyhäinpäivää. Suomen ortodoksinen kirkko otti siis tuon päivän omaksi Karjalan pyhien muistopäiväksi luterilaisen enemmistökirkon vaikutuksesta. Muu ortodoksinen maailma ei vietä yhteistä paikallisten pyhien päivää tuolloin. Sen sijaan kaikkien pyhien yhteinen muistopäivä on vuosittain helluntain jälkeisenä sunnuntaina.

Karjalan valistajien yhteisellä juhlalla kirkko kunnioittaa pyhiä ihmisiä, joiden elämä ja toiminta ovat edesauttaneet pohjoisten alueiden kristillistymistä ja ortodoksisuuden vakiintumista Suomessa. Nämä pyhät voidaan jakaa neljään ryhmään: lähetyssaarnaajat, luostarin perustajat, erämaakilvoittelijat ja paikalliset ihmiset.

Tunnetuimpia Karjalan valistajia ja pyhittäjiä ovat Valamon luostarin perustajat Sergei ja Herman Valamolaiset, Konevitsan luostarin perustaja Arseni Konevitsalainen, Syvärin luostarin perustaja Aleksanteri Syväriläinen ja Petsamon luostarin perustaja Trifon Petsamolainen. Heillä kaikilla on oma juhlapäivänsä kirkkokalenterissa. Heidän lisäkseen Karjalasta, Lapista, Vienasta ja Inkeristä on identifioitu noin 60 paikallista pyhää ihmistä.

Pyhäinpäivän iltana hautausmaat täyttyvät hautakynttilöiden valoista, sillä läntisessä perinteessä muistellaan edesmenneitä omaisia. Ortodoksisessa perinteessä Karjalan valistajien juhlapäivä ei ole vainajien muistelupäivä.